Journalismi 2: Henkilöjuttu

Nuoruus politiikassa – vahvuus vai heikkous? 

·         Kuntavaalit järjestetään joka 4. vuosi

·         Henkilö voi asettua ehdolle vain omassa kotikunnassaan

·         Hänellä täytyy olla äänioikeus Suomessa

·         Ehdokkaan täytyy olla yli 18-vuotias

Tänä vuonna Suomessa järjestetään kuntavaalit, joissa valitaan kaupunkien ja kuntien valtuustoihin jäseniä. Jäsenet, eli valtuutetut, ovat vastuuhenkilöitä, jotka päättävät kunnan asioista, esimerkiksi uusien teiden rakentamisesta, kunnan kouluihin käytettävästä rahamäärästä tai vaikkapa uuden sähkölaitoksen perustamisesta. Nuoria ehdokkaita näkee hyvin vähän ehdokaslistoissa ympäri maata, mutta valtuustoissa päätetään monista asioista, jotka koskevat juuri heitä. Mikä siis estää nuoria asettumasta ehdolle? Vaaditaanko ehdokkailta jotain, missä nuori ikä on esteenä?

Saara Kiiskinen, 19, on ensimmäistä kertaa ehdolla Lahden kuntavaaleissa.

Saara Kiiskinen on 19-vuotias nuori, joka on ensimmäistä kertaa ehdolla Lahden kuntavaaleissa. Hän on nuorin ehdokas edustamassa Vihreitä ja yksi nuorimmista Lahden ehdokkaista. Nuoresta iästä huolimatta Kiiskisellä on kokemusta politiikasta, sillä hän on Lahden Vihreiden Nuorten puheenjohtaja, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton (ViNO) jäsen ja myös aktiivisesti mukana Euroopan nuorisoparlamentin (EYP) toiminnassa.

Nuoret eivät ole aktiivisia äänestäjiä, eivätkä he ole myöskään aktiivisia asettumaan ehdolle vaaleihin. Tilastokeskuksen mukaan koko Suomessa nuoria (18–34 –vuotiaita) ehdokkaista kuntavaaleissa on keskimäärin vain 13 %. Kiiskinen epäilee syyn olevan siinä, että nuoret aikuiset haluavat tarkastella omia ajatuksiaan poliittiselta kannalta ennen lähtemistä edustamaan omia näkemyksiään ja tiettyä puoluetta vaaleihin asti.

Kiiskinen on kuullut jonkin verran puhuttavan siitä, kuinka nuori ikä ei ole eduksi ehdokkaalle.
– Lähipiiristäkin kuuluu kommenttia siitä, kuinka ei tässä iässä tunne vielä itseään, niin ei voi toteuttaa politiikkaakaan, hän kertoo. Kuitenkin pieni numero iässä voi olla valttikortti, sillä esimerkiksi koulutus ja koulujärjestelmä ovat tuoreena muistissa ja ne ovat tällä hetkellä yksi suurimmista puheenaiheista koko maassa.
– Nuorilla on yleensä myös itseään nuorempia ystäviä, jotka voivat olla vaikka ammattikoulussa tai yliopistossa, mikä auttaa sitten valtuutettua ymmärtämään paremmin käsiteltävää ongelmaa, Kiiskinen lisää.

Kiiskisen mielestä olisi hyvä jos esimerkiksi ammattikoulutaustaiset
pääsisivät käsittelemään ammattikoulujen ongelmia.

Se, miten ehdolle asetutaan kuntavaaleihin, on monille kysymysmerkki, mikä puolestaan saattaa nostaa kynnystä siihen lähtemiseen. Se ei kuitenkaan ole rakettitiedettä, vaikka ei myöskään niin helppoa kuin nimen laittaminen lomakkeeseen.
– Esimerkiksi meidän puolueella verkkosivujen kautta pystyy ehdottamaan ehdokasta, mitä ilmeisesti jotkut sitten olivat tehneet minun kohdalla, Kiiskinen nauraa.
– Kun minua pyydettiin ensimmäistä kertaa, en ollut vielä täysin varma siitä, jäänkö asumaan Lahteen, mutta nyt kun tietää niin pystyi lähtemään, hän jatkaa. Yksi vaihtoehto on siis se, että puolueen sisällä pyydetään ehdolle lähtemisestä. Se ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto.

Ehdolle voi ilmoittautua suoraan ottamalla yhteyttä haluamaansa puolueeseen. Yleensä sen jälkeen puolue ottaa yhteyttä ja pyytää haastatteluun, missä kysytään suunnilleen, vastaako omat näkemykset niitä näkemyksiä puolueessa, jota edustaa.
– Tietenkin me (Vihreät) ei olla yhden asian puolue, niin siinä on sitten enemmän liikkumanvaraa. Sinä edustat itseäsi ja sinun arvomaailmaa, mutta kuitenkin edustat myös sitä omaa puoluettasi, ellet ole sitten sitoutumaton, ohjaa Kiiskinen. Kiiskisen omat päämärät valtuustossa ovat koulutuksen suojaaminen ja ympäristöongelmien ehkäisy:
– Kierrätys ja uusiutuva energia on minulle henkilökohtaisesti lähellä sydäntä, ja juuri nämä veivät minua eniten Vihreisiin.

Avoimen yliopiston kursseilla käyvä Kiiskinen
hakee opiskelemaan Helsingin yliopistoon.

Tulevaisuudessa Saara Kiiskinen aikoo jatkaa politiikassa. Jos hän ei pääse kaupunginvaltuustoon, niin hän pyrkii johonkin virkaan valtuustossa. Kiiskinen toivoo pääsevänsä opiskelemaan Helsingin yliopistoon valtiotieteitä ja seuraavien, vuonna 2019 pidettävien eduskuntavaalien jälkeen hän tähtää eduskunta-avustajan virkaan.